Viiltäjä Jack ja muita seuralaisia iltakävelylle

Hyvä tapa tutustua kaupungin historiaan on osallistua opastetuille kiertokävelyille. Olenkin jakanut pyytämättä useimmille vierailleni kierroksilla opittua triviaa.

Yksi mielenkiintoinen reitti on sunnuntai-iltana tarkistamani Viiltäjä Jack-kävely Lontoon East Endissä. Kävimme eri murhapaikkoja läpi oppaan kertoessa Lontoon työväestön ankeasta elämästä 1880. Pimeän talviyön ja murhien yksityiskohtaisten kuvausten avulla oli helppo päästä oikeaan tunnelmaan. En suosittele herkkähermoisille.

(Johnny Depp kuulemma kävin samalla kierroksella tehdessään tutkimusta Viiltäjä Jackista kertovaan elokuvaan From Hell.)

London Walksin sivuilta löytyy lista muista kävelyistä.

New London on toinen firma, jonka järjestämät historialliset kävelyt ovat olleet hauskoja.

(Lähden kohtapuoliin lomille ja samalla blogi pitää normaalia pidemmän tauon)

Työetiketti ulkomaalaisile

"LONDON is not a difficult place to do business. Forget the stereotypes you might have heard elsewhere: in general terms, the transport systems work, the weather is okay and the British are a tolerant bunch. These tips below (part of a series) should help you to stride into meetings with that extra bit of confidence. Stiff upper lips and old-school ties are much rarer than they used to be, but Londoners are still relatively shy. Buy a round of drinks in the pub later in the day, though, and you'll find the reserve starts to crumble."

Lisää Gulliverin matkavinkkejä Economistissä

Kaurapuuro vs. fry-up

Merkit ovat selvät, että tässä maassa on tullut oltua liian kauan. Englantilainen aamiainen (ns. fry-up) on päässyt vaivihkaa hiipimään arkipäivienkin ruokavalioon.



Tästä työpaikan ruokalassa kasatusta gourmet-elämyksestä löytyy:
-kokojyvä paahtoleipää
-paistettuja kananmunia
-herkkusieniä
-papuja tomaattikastikkeessa
-rasvassa käristettyjä pekonin viipaleita
-lasi appelsiinimehua
(Röstiperunat ja aamiaismakkarat jäävät kylläkin vielä linjastolle.)

Suosittelen aamiaiseksi vastaavaa proteeinitankkausta kaikille urheilullisille aamuvirkuille kaurapuuron lisäksi tai sen korvikkeeksi.

Ensilumi

Lontoo vs. kolmas maailma

Erittäin tarkkaavainen analyysi Lontoon ja 3:n maailman eroista. Intialainen muuttaa Lontooseen elääkseen (märkää) unelmaa "trendikkäässä" osassa Hackneytä:



Hackneystä kerrottaakoon, että sen pääkatua Clapton Roadia kutsutaan myös tuttavallisemmin nimellä Murder Mile (murhamaili).

Intiaanikesä

On muutaman kerran tullut valitettua Englannin säästä. Edellisen viikonlopun jälkeen on pakko vähän perua sanojani. Yli +20C lokakuussa on kuitenkin melkoisen siistiä.

Alla muutamia kuvia sunnuntain lenkiltä suosikkipaikkoihini Lontoossa: Wimbledonin ja Richmondin puistoihin. Tällä kertaa en nähnyt Richmondin city-kauriita.

Urheilijoita Richmondissa


Ihmisiä piknikillä ja ottamassa aurinkoa lokakuussa!

Run and Become

“Run and Become. Become and Run.
Run to succeed in the outer world.
Become to proceed in the inner world.”
~ Sri Chinmoy

Kaupungissa, joka suhtautuu lähes pakkomielteisesti juoksemiseen on helppo löytää juoksuun erikoistuneita liikkeitä.

Parasta palvelua tarjoaa varmasti yksi erikoisemmista: Run and Become. Astuessani kauppaan olin aluksi hieman yllättynyt nähdessäni seinillä kuvia intialaisesta gurusta Sri Chinmoysta kättelemässä Carl Lewisiä sekä normaalien maratonoppaiden joukossa new-age kirjallisuutta sisäisen rauhan löytämisesta meditaation ja pitkänmatkan juoksun avulla.

Asiaa tutkittuani kävi ilmi, että kaupan perustaja oli tutustunut Sri Chinmoyhin jo 80-luvulla. Guru oli saanut hänet innostumaan maratonjuoksusta, lopettamaan päivätyönsä ja siirtymään pelkästään juoksukenkien vähittäiskauppaan.

Olin lukenut aiemmin jo Sri Chinmoysta ja hänen maratontiimistään. Hänen kahjoimmat seuraajansa osallistuvat vuosittain gurun syntymäpäivän kunniaksi järjestettävään maailman pisimpään juoksukisaan: 3100 mailin (5000km) Self Transedence Race yhtä korttelia kiertäen Manhattanilla. Viime vuosinahan kisaa on hallinut suomalainen Asprihanal Pekka Aalto ennätyksenään huikeat 43 päivää ja 4 tuntia.

Erittäin hauska kuvaus ultramatkojen historiasta sekä toimittajan osallistumisesta yhteen päivään Self Transendence juoksussa: Run like fire once more: Chasing perfection at the world's longest footrace.